Otin tämän kuvan vain muutama tunti ennen täysikuun hetkeä . Täysikuu kiehtoo ihmisiä, vaikka havaintojen kannalta se ei olekaan aivan parasta aikaa. Parhaimmat havainnot tehdään silloin kun auringonpaiste luo varjoja, jolloin pinnan muodot tulevat parhaiten näkyville. Toki minäkin kuvaan täysikuuta, mutta kuvaamisen tarkoitus on useinkin Kuun näennäisen koon muutosten tallentaminen kuva-arkistooni. Näistä kuvista sitten löytyy monia kuvituskuvia artikkeleihin Avaruusmagasiini-blogissani. Tässä kuvassa on käytetty menetelmää, jota harvemmin Kuun kuvaamisessa käytetään. Kuvaan on pinottu puolensataa yksittäistä kuvaa, jotka on otettu kameran optiikkaa käyttäen. Kuvatessa käytin vain tavallista kamerajalustaa ilman seurantaa. Seurannan puuttuminen ei haitannut, koska valotusaika jäin niin lyhyeksi. Mitä etua siten pinoamisesta saa verrattuna yhteen still-kuvaan? Pinoaminen poista kuvasta ilmakehän turbulenttisuuden aiheuttaman epäterävyyden silloinkin, kun kuvaaminen tapahtuu Kuun ol
Kuun kiertäessä maapalloa, näemme sen valaistuneen päiväpuolen ja pimeän yöpuolen osuuden muuttuvan ilta illan jälkeen. Uusikuun jälkeen Kuun alkaessa näkyä iltataivaalla valaistunut osa on kapea ”sirppi”. Sirpin osuus kasvaa ja tällöin puhutaankin ”kasvavasta Kuusta”. Viikon kuluttua Kuu näyttää puolikkaalta, jolloin "kasvavan puolikuun" aika. Valaistuneen osan osuus kasvaa edelle ja kun on kulunut toinen viikko, Kuu on täysi ja näemme koko meille näkyvän osan täysin valaistuneena. Tällöin puhumme ”täysikuusta”. Täysikuun jälkeen Kuu alkaa ”vähetä”. Tämä tarkoittaa sitä, että valaistuneen osan osuus pienenee ja yöpuolen osuus kasvaa. Kun on kulunut viikko täysikuusta, Kuu näkyy meille puolikkaana, on ”vähenevän kuun puolikuu”. Tämän jälkeen Kuu näkyy aamutaivaalla ja harva tulee kiinnittäneeksi huomiotaan siihen muutoin kuin vahingossa. Vähenevän kuun puolikuun jälkeen valaistu osa alkaa muistuttaa yhä enemmän ”sirppiä” ja vuorokautta tai paria ennen ”uusikuuta” Kuu kato