Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2021.

Aurinko kapeakaistaisesti: CaK

Nykyisin tähtiharrastajille on tarjolla monia erilaisia kapeakaistaisia suodattimia ja niitä käyttäviä laitteita. Näistä mainitsen esimerkiksi CaK-lisälaiteeen, jolla voi valokuvata Aurinkoa lähiultraviolettivalossa. Sen läpäisemä aallonpituus on 393,4 nm ja kaistanleveys vähemmän kuin 0,24 nm. Lyhenne nm tarkoittaa nanometriä ja yksi nm on miljardisosa metriä. Käytetty aallonpituus on sen verran lyhyt, että ihminen ei sitä pysty näkemään, joten lisälaitetta voi käyttää ainoastaan valokuvaamiseen. Jos visuaalisesti yrittää havaita sillä, näkyy korkeintaan jotain siniviolettia himmeää valoa, mutta näkyvää kuvaa siitä ei synny. CaK-lisälaiteella saa näkyviin Auringosta aktiiviset alueet pilkkuineen. Tämä on erityisen mielenkiintoista silloin kun aktiivinen alue, jossa ei vielä ole pilkkuja, voimistuu nopeasti. Tällöin voi odottaa suurella todennäköisyydellä uusien pilkkujen ilmaantumisen. Vastaavasti aktiivisen alueen himmeneminen tai alueen pieneneminen, vaikka edelleen olisikin pil

Tähti nimeltään Aurinko

Tähtitaivasta ajateltaessa useinkaan ei tule mieleen, että myös päivällä näkyy ainakin yksi tähti, Aurinko. Aurinko on niin lähellä (n. 150 000 000 km) että pystymme siitä erottamaan hyvin paljon yksityiskohtia. Tavallisen harrastajan havaintovälineillä on mahdollista havaita vain 1 000 km kokoisia rakenteita. Ja näitä Auringossa riittää ja ne muuttuvat jatkuvasti. Kahta täysin samanlaista Aurinkoa ei ole, sillä muutokset ovat hyvin nopeita, sitä nopeampia mitä pienemmistä muutoksista on kyse. Hienoimpia yksityiskohtia tähtiharrastajille ovat varmasti auringonpilkut, joiden määrä, koko, muoto ja monet muut yksityiskohdat vaihtelevat hyvin paljon päivästä toiseen. Auringonpilkut ovat magneettikentän aikaansaamia ilmiöitä ja niiden määrä kuvastaa myös Auringon aktiivisuutta: mitä enemmän on pilkkuja, sitä aktiivisempi Aurinko on. Aktiivisuus vaihtelee noin 11 vuoden jaksoissa ja siihen liittyy myös globaalin magneettikentän noin 22 vuoden jaksollisuus. Magneettikentän suunta vaihtuu no

Se ensimmäinen kohde – Kuu

Aloitteleva tähtikuvaaja suuntaa varmasti kameransa ja kaukoputkensa ensimmäiseksi Kuuhun. Hienoa, sillä Kuu on kokonainen maailma, joka pitää pinnalla mitä hienoimpia yksityiskohtia. Lisäksi kuunvaiheet luovat aina uutta havaittavaa ja valokuvattavaa. Lisäksi Kuun etäisyys ja libraatio vaihtelevat, joten uskallan väittää, että Kuun on jokaisella kuvauskerralla erilainen. Menemättä tällä kertaa sen tarkemmin yksityiskohtiin kuukuvauksen saloihin, liitän tähän postaukseen pari valokuvaa, jotka olen ottanut kotipihaltani Nikon Coolpix P950 kameralla. Kamera sopii mainiosti Kuun valokuvaamiseen pitkä efektiivisen polttovälinsä ja optisen laatunsa ansiosta. Onpa kamerassa erityinen Kuukuvaus asetus, vaikka se tallentaakin kuvat vain jpg-formaattiin. Itse kyllä kuvaan ja tallenna kakki kuvat raw-formaattiin, jotta mahdollisimman laaja kuvien jälkikäsittely olisi mahdollista. Näidenkin kuvien alkuperäinen muoto on siis raw-formaatti. Kuuta kuvatessa voi myös käyttää kuvien pinoamista,