Nykyisin tähtiharrastajille on tarjolla monia erilaisia kapeakaistaisia suodattimia ja niitä käyttäviä laitteita. Näistä mainitsen esimerkiksi CaK-lisälaiteeen,
jolla voi valokuvata Aurinkoa lähiultraviolettivalossa. Sen läpäisemä aallonpituus
on 393,4 nm ja kaistanleveys vähemmän kuin 0,24 nm. Lyhenne nm tarkoittaa
nanometriä ja yksi nm on miljardisosa metriä.
Käytetty aallonpituus on sen verran lyhyt, että ihminen ei
sitä pysty näkemään, joten lisälaitetta voi käyttää ainoastaan valokuvaamiseen.
Jos visuaalisesti yrittää havaita sillä, näkyy korkeintaan jotain siniviolettia
himmeää valoa, mutta näkyvää kuvaa siitä ei synny.
CaK-lisälaiteella saa näkyviin Auringosta aktiiviset alueet
pilkkuineen. Tämä on erityisen mielenkiintoista silloin kun aktiivinen alue,
jossa ei vielä ole pilkkuja, voimistuu nopeasti. Tällöin voi odottaa suurella
todennäköisyydellä uusien pilkkujen ilmaantumisen. Vastaavasti aktiivisen alueen
himmeneminen tai alueen pieneneminen, vaikka edelleen olisikin pilkkuja
näkyvissä, ennakoi niiden rappeutumista ja katoamista lähiaikoina. Niinpä havaitsijan
pitäisikin kiinnittää huomionsa myös pilkuttomiin aktiivisiin alueisiin.
Tässä olevat kuvat on otettu mv-ccd-kameralla, jonka
videosta kuvat on pinottu ja jälkikäsittelyssä värjätty.
Kommentit
Lähetä kommentti